Olemme eläneet ennenkin

19.02.2019

Muistan menneitä elämiä ja kokemuksia niistä. Olen saanut nähdä, että myös pienet lapset muistavat aikaisemmat elämänsä, ennen kuin ehdollistuvat kasvatuksen ja yhteiskunnan luomiin uskomuksiin. Tulemme henkimaailmasta fyysiselle tasolle oppiaksemme itsestämme ja kasvaaksemme kohti ääretöntä valoa. Tullessamme Maan päälle unohdamme usein henkisen alkuperämme kulkiessamme unohduksen verhon läpi. Teemme näin, jotta saisimme syvemmän ymmärryksen itsestämme.

Sielu käy maanpäällä kokemuksia ja oppitunteja, kunnes on valmis yhdistymään omaan henkiseen osaansa eli korkeimpaan minäänsä. Elämien tarkoitus on viime kädessä herättää meidät erillisyyden unesta ja tuoda meille ymmärrys, että olemme osa Luojaa ja Hänen lapsiansa. Sieluina valitsemme vanhempamme ja kaikki ne olosuhteet, jotka palvelevat kasvuamme parhaiten ja vievät meitä korkeinta päämäärää kohden. Vaikeat sairaudet ovat myös itse edeltäpäin suunniteltuja. Ne eivät koskaan ole Jumalan rangaistus, eikä tarpeeton kärsimys.

Me kaikki olemme samanarvoisia Jumalan edessä rotuun, sukupuoleen, elämänkatsomukseen tai uskontoon katsomatta. Kukaan ei ole toisen yläpuolella. Ne, jotka etsivät Jeesuksen jälkeen valtaa, vääristivät totuutta. Jälleensyntyminen sisältyi Jeesuksen opetuksiin, mutta se poistettiin Raamatusta Rooman vallan aikana, jolloin kristinuskosta tehtiin virallinen valtakunnan uskonto. Raamattuun on jäänyt kuitenkin joitakin jakeita jälleensyntymisestä, mm. Mattauksen evankeliumissa, missä Jeesus sanoo opetuslapsilleen, että Elia oli jo tullut ja silloin opetuslapset ymmärsivät hänen puhuneen Johannes Kastajasta (Matt 17:12-13).

Konstantinus, joka oli Rooman keisari, oli ennen kaikkea sotilas ja poliitikko, joka ymmärsi, että pelolla ja uskonnolla voidaan hallita suuria joukkoja ihmisiä. Hänen aikanansa Raamattua vääristeltiin, sieltä poistettiin monia kohtia Jeesuksen todellisista henkisistä opetuksista ja muista uskonnoista kuin kristinuskosta tehtiin lainsuojattomia. Kirkko loi Jeesuksesta ulkopuolisen pelastajan, joka nähtiin Jumalaksi lihassa. Ne, jotka näin uskovat, näkevät itsensä hylkiöksi. Jeesus ei kuitenkaan pohjimmiltaan ollut yhtään erilainen kuin me muutkaan ihmiset. Jeesus eli ollakseen esimerkkinä rakkaudesta ja anteeksiantamisesta.

Sen sijaan, että arvostelisimme maailmaa ja tuomitsisimme muita ihmisiä, voisimme kysyä, miksi loin tämän kaiken ja mitä haluan tämän kautta oppia. Kun ymmärrämme, että olemme itse suunnitelleet elämämme haasteet kasvaaksemme rakkaudessa, meidän on helpompi päästää irti uhrin asemesta ja suhtautua rakastavammin elämään. Kaikki vastaukset elämämme haasteisiin löytyvät korkeimmasta henkisestä osastamme. Voimme kytkeytyä tähän tietoon hiljentymällä oman itsemme äärelle.